Koiranpennun ruokinta

Oikeanlainen ruoka on tärkeä osa koiranpennun hyvinvoinnista huolehtimista. Koiranpennun sopiva ja terveellinen ruokavalio varmistaa tasapainoisen kasvun ja kehityksen ja parhaimmillaan tukee koiran terveyttä aina aikuisikään asti. Tässä artikkelissa käsitellään koiranpennun ruokintaan liittyviä perusasioita, joiden avulla uuden koiranomistajan on helpompi tehdä valintoja uuden perheenjäsenen ruokavalioon liittyen.

Millainen ruoka sopii koiranpennulle?

Yleisesti ottaen pennulle valittu ruoka on sopivaa kun se maittaa hyvin, pentu on aktiivinen ja reipas sekä kasvaa ja kehittyy tasaisesti. Sopivaa ruokaa syödessä pennun iho ja turkki pysyvät hyvässä kunnossa, karva kiiltää eikä iho kutise. Sopivalla ruoalla kakka on kiinteää, ei liian kovaa tai pehmeää eikä pennulla ole esimerkiksi ilmavaivoja.

Koiranpentu tarvitsee ruoastaan riittävästi energiaa eli kaloreita kasvun tueksi, proteiinia kudosten ja solujen rakennusaineeksi sekä oikeassa suhteessa muita suojaravintoaineita, kuten kivennäisaineita ja vitamiineja. Helpoin tapa turvata kaikkien ravintoaineiden saanti ja oikea tasapaino on valita pennun ruoaksi laadukas valmisruoka, jonka resepti on laadittu tieteellisesti osoitettujen koirien ravintoaineiden saantitarpeiden (NRC*) ja suositusten mukaisesti (lemmikinruoka-alan Eurooppalainen kattojärjestö, FEDIAF).

Kaikkein laajin valikoima vaihtoehtoja löytyy kuivaruoista, joista löytyy valinnanvaraa niin raaka-aineiden kuin pennun tarpeidenkin suhteen. Myös säilyke- eli märkäruoista löytyy pennuille sopivia vaihtoehtoja, kunhan varmistaa, että ruoka on täysravintoa, eli tarkoitettu käytettäväksi sellaisenaan eikä vain lisukkeena.

Nykyään suosituksi nousseen raakaruokinnan käyttöä pennuille kannattaa harkita tarkoin. Hygieniasyistä parempi ajatus on käyttää kypsennettyjä tuotteita myös haluttaessa valmistaa kotiruokaa pennulle. Kotitekoisessa ruoassa on syytä varmistaa tasapainoinen ravintoaineiden saanti tarvittaessa asiantuntijan avulla, mikäli itsellä ei ole kokemusta pentujen ruokavalioiden laatimisesta.

Pennun aikuiskoko ja kasvuajan pituus vaikuttavat sen ravitsemuksellisiin tarpeisiin. Pienten rotujen pentujen kasvu on nopeaa ja intensiivistä, joten ne tarvitsevat runsaasti energiaa. Pienimpien pentujen annoskoko on pieni, joten ruoan on syytä olla melko energia- ja ravinnetiivistä. Aikuiskooltaan suurten (> 25 kg) pentujen kohdalla ruoan valintaan tulee käyttää erityistä tarkkuutta.

Turhan runsas energiansaanti, varsinkin yhdistettynä ruoan suureen kalsiumpitoisuuteen voi altistaa luuston kasvuhäiriöille. Varmista siis, että aikuiskooltaan suurelle pennulle käyttämäsi penturuoka on suunniteltu joko varta vasten suurille kasvaville koirille tai kaikille roduille.

Alvarin tuotevalikoimasta löytyy neljä erityisesti koiranpentujen tarpeisiin suunniteltua kuivaruokareseptiä Pirteä, Vauhti, Vakaa ja Tyyni. Alvarin pennuille suunniteltu kuivaruoka sisältää kaikki koiranpentusi tarvitsemat ravintoaineet.

Voit lukea lisää Alvarin penturesepteistä täältä.

Alvarin suosituskone antaa juuri teidän koiranpennun ruokintaan yksilöllisen suosituksen. Suosituskoneen kautta onnistuu myös ihanan pentuuspakkauksemme tilaaminen.

*National Research Council. 2006. Nutrient Requirements of Dogs and Cats. Washington, DC: The National Academies Press.

Myös Varpun, 8 kk, mielestä koiranpennun ruoan tulee olla maittavaa

Pitääkö valmisruokaan lisätä jotain?

Laadukas koiranpennun täysravinto sisältää kaikki ravinteet, mitä pentu tarvitsee. Valmisruoan lisäksi annettavat ravintolisät, kuten kivennäiset ja vitamiinit voivat pahimmillaan vääristää pennun ravinteiden saannin ja aiheuttaa ongelmia pennun terveydelle ja kasvulle. Siksi valmisruokiin ei varsinkaan kasvuaikana kannata yhdistää ravintolisiä, ainakaan ilman eläinlääkärin tai ruokinnan asiantuntijan ohjeistusta.

Mahdollisten täydentävien ruokien lisääminen valmisruokiin kannattaa myös harkita tarkoin ja tällainen sekaruokinta tulee suunnitella huolella. Alla oleva taulukko kuvastaa esimerkin omaisesti, miten puolivuotiaan, aikuispainoltaan 5 kilon painoisen pennun päivittäinen energian- ja muutamien ravintoaineiden saanti muuttuu kun se saa suosituksen mukaisen annoksen kuivaruokaa tai samaa kuivaruokaa yhdistettynä erilaisiin lisukkeisiin.

Esimerkiksi kalsiumin saanti vähenee herkästi summittaisella, pelkästään ruokien painoon perustuvalla annostelulla. Tällainen ruokien yhdistely on siis tehtävä huolella ja ruoka-aineiden suhteet mietittävä tarkoin, jottei suotta heikennetä ruokavalion kokonaislaatua. Sekaruokinnassa myös tarvitaan usein ravintolisiä täydentämään tiettyjen ravintoaineiden kuten kalsiumin saantia.

Esimerkki taulukko aikuispainoltaan 5 kg painoisen koiran energian ja ravintoaineiden päivittäisestä saannista 6 kuukauden iässä.

¹Esimerkkinä Alvarin nollapäästönappula kanalla ja perunalla ²Fineli.fi, elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki

Voinko antaa koiranpennulle lisukkeita ja herkkuja?

Mikäli kuivaruokaan halutaan yhdistää lisukkeita pennun totuttamiseksi erilaisiin makuihin, tulee lisätyn ruoan määrä olla korkeintaan noin 10% pennun päivittäisestä energiansaannista. Tällöin ei yleensä ole tarvetta tarkastella ravintoaineiden saantia sen tarkemmin. Sama pätee myös käytettyihin herkkuihin. Koulutusnameina pennulle voi hyvin käyttää myös päivittäisestä ruoka-annoksesta erotettuja nappuloita.

Alvarin Hukkaherkku Nugetti ja Fisu & Sipsi on suunniteltu erityisesti koulutuskäyttöön. Luunmalliset herkut saa helposti taitettua käsin pienempiin osiin koulutustilanteessa.

Alvarin Hukkaherkku Muikku on terveellinen vaihtoehto herkutteluun, sillä pussi sisältää ainoastaan 100 % kuivattua muikunpäätä.

Alvarin märkäruokalisukkeet Maalaiskana ja Järvikala tuovat halutessa maittavuutta täysravinnon kylkeen.

Tarvitseeko koiranpennun ruokaa vaihdella?

Pentu voi hyvin syödä koko kasvuaikansa samaa, hyväksi havaittua ruokaa, välttämätöntä tarvetta ruoan vaihtamiselle ei ole. Ruokailutottumusten kehittämiseksi on kuitenkin ihan hyvä ajatus tarjota kasvuaikana ajoittain eri koostumuksen omaavia ja hieman eri raaka-aineista valmistettuja ruokia, jotta niin pennun makutottumukset kuin suolistokin sopeutuvat erilaisiin ruokiin. Kaikki ruoan vaihdokset on kuitenkin syytä tehdä asteittain ja maltillisesti, niin että ruokavalion muutoksesta aiheutuvat mahavaivat vältetään.

Uuteen kotiin saapuvan, noin 8-viikon ikäisen pennun ruokintaa on alkuun aina syytä jatkaa kasvattajan ohjeiden mukaisesti. Kodin vaihto on pennulle muutenkin stressaava tilanne eikä siihen kannata lisäksi yhdistää ruoan vaihtoa. Mahdolliset ruokavalion muutokset kannattaa tehdä vasta, kun pentu on hyvin kotiutunut ja silloinkin ruoka on syytä vaihtaa asteittain, vähän kerrallaan, kasvattajan suositukset huomioiden.

Donna toivoo, että ruoan vaihdokset tehdään vaiheittain

Miksi koiranpentuni ei syö?

Mikäli pentu nirsoilee, ei ruokaa ihan heti kannata ruveta vaihtamaan, tai lisätä siihen maittavia lisukkeita, sillä tämä saattaa lisätä pennun valikoivuutta entisestään. Selvästi ruokahaluton pentu on kuitenkin syytä käyttää eläinlääkärissä, sillä toisinaan nirsoilun taustalla voi olla ruoan selkeä sopimattomuus pennulle tai muita terveydellisiä syitä.

Voit lukea lisää vinkkejä nirson koiran ruokinnasta täältä.

Miten ruokin pentua käytännössä?

Ruoka-annoksen koko

Ruoan annostelu pennulle kannattaa aloittaa ruoan valmistajan antaman annostelutaulukon mukaisesti. Näiden ohjeistus perustuu pennun laskennallisiin energian- ja ravintoaineiden tarpeisiin ja on siksi hyvä lähtökohta annostelulle. Pennun energiantarve muuttuu kasvun aikana, nousten läpi kiihkeimmän kasvuajan, mikä rodusta riippuen jatkuu noin 4-8 kuukauden ikään ja lähtien sen jälkeen hiljalleen tasaantumaan. Koiranpennun ruoan annostelu määrä on siis tarpeen tarkastaa noin kuukausittain, kasvuvaiheesta riippuen.

Esimerkkinä Alvarin Nollapäästänappula Vauhdin ruokintataulukko.

Koiranpennun kasvua ja kehonkuntoa on aina syytä seurata tarkasti, esimerkiksi viikottaisin punnituksin. Kasvun seurannan tueksi on olemassa vastaavan tyyppisiä taulukoita kuin lastenneuvolassa käytettävät kasvukäyrät. Pennun tulisi kasvaa ja kehittyä tasaisesti, mutta kylkiin ei saa alkaa kertyä ylimääräistä rasvaa.

Kasvuaikainen ylipaino kuormittaa valtavasti kehittyviä niveliä ja on suuri riski myös aikuisajan paino-ongelmiin. Kasvava pentu saakin siis mieluummin olla vähän ‘honkkeli’ kuin liian pulska, lukuunottamatta ihan pienimpien pentujen ohimenevää pömppömahaa heti ruokinnan jälkeen.

Päivittäisten ruokintakertojen määrä ja ruokinta-ajat

Alkuun pienen pennun päivittäinen ruoka-annos on syytä jakaa useampaan ruokintakertaan. Tällöin vältetään kehittyvän suoliston kuormitus turhan isoilla kerta-annoksilla ja varmistetaan myös pennun energiatasojen säilyminen tasaisena läpi päivän.

Pienellä pennulla on omasta takaa pienemmät energiavarastot ja ne ovat siksi aikuisia koiria herkempiä verensokerin laskulle. Pennun kotiutuessa ruokintakertojen määrä voi olla vaikkapa 4 kertaa päivässä, kolmeen kertaan päivässä voi siirtyä esimerkiksi noin 3-4 kk iässä ja puolivuotiaasta eteenpäin pentua voi ruokkia kahdesti päivässä.

Ruokinta-ajat on hyvä ajoittaa tasaisesti pitkin päivää. Rauhallisten yöunien turvaamiseksi illan viimeinen ruokinta kannattaa ajoittaa lähelle nukkumaanmenoa, kuitenkin niin, että pentu ehtii vielä ruokailun jälkeen tehdä tarpeensa, ja purkaa vähän saamaansa energiaa ennen kuin sen olisi tarkoitus rauhoittua unille. Muuten ruokinta-ajat on käytännön syistä toki hyvä sovittaa perheen menojen mukaisesti.

Milloin on aika siirtyä aikuisen koiran ruokaan?

Aikuiselle koiralle tarkoitettuun ruokaan voi vaihtaa, kun pentu on saavuttanut luuston kasvun osalta aikuiskoon eikä tarvitse enää lisäenergiaa kasvuun. Eri kokoisten pentujen kasvuajassa on useamman kuukauden ero. Pienimmät koirat saavuttavat aikuiskoon jo noin 10 kk iässä, kun taas suuremmat voivat kasvaa jopa 1,5-2 – vuotiaiksi.

Luuston saavutettua aikuisen koiran mitat, lihaksisto toki usein kehittyy vielä huomattavasti. Aikuisen koiran ruokaan siirtyminen on hyvä hetki tarkistaa nuoren koiran ruokinnalliset tarpeet ja valita juuri sopiva ruoka tukemaan sen yksilöllisiä tarpeita. Toisinaan, esimerkiksi pienikokoisille vilkkaille koirille penturuoat voivat energiapitoisuutensa ja ravintoainekoostumuksensa puolesta sopia myös aikuisemmalla iällä, kunhan annostelu mukautetaan koiran yksilöllistä aktiivisuutta ja tarpeita vastaavaksi kasvuajan lopussa.

Dante, 4kk, syö 3 kertaa päivässä

Tarkempaa tietoa pennun ravintoaineiden tarpeista yksityiskohtia arvostaville lukijoille

Energiansaanti ja rasva

Koiranpentu tarvitsee ruoastaan riittävästi energiaa eli kaloreita kasvun tueksi. Pennun energiantarve on suhteessa selvästi suurempi kuin saman kokoisella aikuisella koiralla, kasvuvaiheesta riippuen.

Ravintoaineista eniten kaloreita sisältää rasva, joten pennuille tarkoitetuissa ruoissa onkin usein korkeahko rasvapitoisuus. Rasvan lähteitä koiranruoassa ovat mm. kananrasva, kala- ja kasviöljyt. Eri rasvalähteistä pentu saa myös välttämättömiä omega-rasvahappoja, joista erityisesti kalaöljyn pitkäketjuisia EPA- ja DHA-rasvahappoja tarvitaan mm. pentujen aivojen kehitykseen. Nuoria neropatteja tehdään siis kalaöljyä sisältävillä ruoilla!

Proteiini ja aminohapot

Pennuille äärimmäisen tärkeä ravintoaine on proteiini, jonka tarve on pennuilla suhteessa suurempi kuin aikuisella koiralla. Ruoan proteiinista saadaan rakennuspalikoita (aminohappoja) mm. kasvavalle luustolle ja lihaksistolle sekä kehittyvän vastustuskyvyn solujen muodostumiseen.

Koiran tulee saada ruoastaan kymmentä ns. välttämätöntä aminohappoa, joita kaikkia tarvitaan elimistössä uusien proteiinien muodostumiseen. Proteiinia koiranruokaan tulee erilaisista eläin- ja kasviperäisistä lähteistä, kuten kanasta, kalasta ja palkokasveista.

Erityisesti pennun ruoassa proteiininlähteiden on syytä olla erittäin laadukkaita ja hyvin sulavia. Ruoan tulee sisältää riittävästi kaikkia välttämättömiä aminohappoja ja proteiinin tulee imeytyä tehokkaasti elimistön käyttöön.

Kalsium ja fosfori sekä muut tärkeät ravinteet

Luuston tasapainoisen kasvun varmistamiseksi koiranpennun ruoassa on oltava oikeanlainen kivennäistasapaino. Erityisesti kalsiumia ja fosforia tulee olla sopivasti, oikeassa suhteessa toisiinsa, samoin kuin niiden imeytymiseen vaikuttavaa D-vitamiinia. Vitamiineista mm. C- ja E-vitamiinilla on antioksidanttisia vaikutuksia ja ne voivat tehostaa pennun luontaisen vastustuskyvyn kehittymistä.

Pennun suoliston kehitystä puolestaan tukee ruoan oikeanlainen kuitukoostumus. Liukoisat kuidut ja prebiootit ravitsevat suolistossa eleleviä hyviä bakteereita, ja auttavat näin terveen suolistoflooran muodostumisessa. Myös suolistolähtöinen vastustuskyky kehittyy vahvaksi prebioottien avulla.

Vitamiineja ja kivennäisaineita pennun ruokaan tulee käytetyistä raaka-aineista, mutta niitä usein myös lisätään reseptiin. Hyödyllisiä kuituja puolestaan saadaan mm. kaurasta, ohrasta ja lisätään reseptiin esim. psylliumin, juurikaskuidun ja frukto-oligosakkaridien muodossa.